 |
| Zadar - Kroatia |
Niin se vaan hurahti melkein 5 kuukautta ja viimeset kolme päivää on käsillä Budapestissa. Fiilikset on hyvin kaksijakoiset; Toisaalta on ihana mennä takasin Suomeen koska viimeset kaksi viikkoa oon ikävöiny paljon miun perhettä ja ystäviä, mutta toisaalta on hirveen haikeeta jättää tää ihana kaupunki ja ystävät. Moni puhuu varmasti potevansa "Post-Erasmus-depression" kun palaa kotimaahan, miusta taas on oikeestaan kiva saada elämään taas rutiini, koska viimeset neljä viikkoa oon ollu vaan lomalla :D rankkaa siis ollu. Mutta kyllä Erasmus-aikaa tulee varmasti ikävä siellä Ärrällä nököttäessä ja varsinkin miun ihania Erasmus-ystäviä<3
Viikko sitten vietettiin "Finnish leaving partyt" ja käytiin Kroatiassa tyttöjen kanssa. Rakastan Unkaria siinäkin mielessä että matkustaminen on täältä niin helppoa joka paikkaan. Nyt tosin oon todella kypsä juniin, busseihin ja lentokoneisiin ja viimenen matka minkä teen on Budapest- Helsinki-Vantaa. Kroatia oli ihana ja matkasta selvittiin ilman kissatappeluita vaikka tehtiin reissua viiden tytön voimin :) Finnish leaving partyt olikin sitten ihan oma lukunsa, mutta sanotaanko että meno yltyi hyvin suomalaiseksi salmiakkikossun ja minttuviinan siivittäminä.
 |
| Tulva. |
Viime päivien ehdoton ykköspuuha on ollut Budapestissa Tonavan seuraaminen. Tänään on ennustettu Tonavan saavuttavan tulvahuippnsa, mutta jo eilen vesi oli n. 9 metriä normaalia korkeammalla. Kävin eilen iltalenkillä Tonavan rannalla ja meno on kuin karnevaaleissa. Ihmisiä on sankkana massana kameroittensa kanssa ja voin kuvitella kuin monta sataa tuhatta valokuvaa on tulvivasta joesta ihmisten reissualbumeissa. Mutta täytyy sanoa, että vesi on kyllä vaikuttava elementti ja sen armoilla ihminen on aika voimaton. Valitettavaa tietenkin on että monien ihmisten on myös Unkarissa pitänyt jättää kotinsa ja aineelliset vahingot nousevat myös Budapestissa varsin suuriksi. Enkä halua ajatella sitä sotkua mikä jää jäljelle kun vesi vihdoin laskee... mutta sillon oon jo kotona :)
 |
| I gonna miss u Bp. |
Ensimmäiset jäähyväiset piti sanoa Tuijalle joka lähti viime perjantaina takaisin Suomeen. Lähdettiin porukalla saattamaan Tuija lentokentälle ja haikeissa tunnelmissa tirahti muutama kyynelkin. Mie oon meiän porukasta seuraavana vuorossa, katotaan miten hyvin selviän.. Tunnetusti toi ittensä koossa pitäminen ei oo miun vahvimpia puolia :D
Seuraava operaatio alkaa olla pakkaaminen, joka tulee tuottamaan suurta tuskaa koska tiedän jo valmiiksi että kaikki tavarat ei todellakaan tule mahtumaan miun rinkkaan. Varsinkaan kun rupeaa miettimään kuinka monet kengät esimerkiksi on tarttunut mukaan (viidet, ups! :D ). Täytyy kai mennä ostamaan toinen matkalaukku. Onneks kaverit lupas tulla saattamaan myös miut kentälle niin en joudu yksin kantohommiin :P Pitää myös käydä koululla hakemassa viimeiset allekirjotukset paperihin ja sen jälkeen keskityn vaan nauttimiseen!
With love,
Venla
